Noidannuoli - Lumbago

lumbago.jpg

Noidannuoli eli lumbago on tyypillinen alaselän vaiva. Usein lumbago alkaa äkillisen liikkeen tai selän nytkähtämisen seurauksena ja aiheuttaa voimakkaan selkäkivun, johon ei välttämättä liity minkään rakenteen vauriota. Tällöin sidekudoksen kipuhermopäätteet aiheuttavat ärtyessään kipua selän alueelle, eikä se tuntemuksena ole vaarallinen. Kyseessä on hyvin yleinen vaiva, sillä neljä viidestä suomalaisestakin kärsii elämänsä lumbago-tyyppisestä kivusta.

Selkäkipu voi olla myös sairauden tai kudosvaurion aiheuttama. Varmuuden tähän saa vain erilaisilla kuvantamismenetelmillä, kuten magneetti- ja röntgenkuvaus. Tiettyjen sairauksien tutkimiseksi tarvitaan myös muita tutkimuksia kuten verikoe.

Tavallisessa alaselkäkivussa, jossa vaurioita tai sairautta ei ole syytä epäillä, kuvantaminen ei kuitenkaan ole tarpeellista. Yhdeksältä kymmenestä ihmisestä kuvantamisella voidaan löytää jonkinasteisia välilevyn tai pikkunivelten rakenteellisia muutoksia. Kuvantamisen tulokset ja oireet eivät siis aina kohtaa.

Alkuvaiheessa lepääminen on tärkeää. Liikkeelle pitäisi kuitenkin päästä heti kun kipu edes hieman hellittää. Kävely, selän ja jalkojen pyörittely, lihasvoimaharjoitukset jahengitysharjoitukset ovat hyviä itsehoitokonsteja selkäkivun nujertamiseksi.

Noidannuoli on epäspesifi selkäkipu, koska siihen ei liity varsinaista sairautta. Siksi sitä kutsutaankin "hyvänlaatuiseksi alaselkäkivuksi". Tavallisen selkäkivun pitkittyminen usein johtuukin siitä, että kivun helpottamisenkin jälkeen varomme käyttämästä selkäämme normaalilla tavalla. Tärkeää onkin muistaa käyttää selkää mahdollisimman normaalisti kivujakson jälkeen. Pelko selkäkivun pahenemisesta on tyypillinen selän käyttöä rajoittava tekijä.

Pieni osa selkäkivuista on kuitenkin lääkärin hoitoa vaativia.

Hakeudu lääkärin tutkimuksiin seuraavissa tilanteissa:

1. Äkillinen muutos virtsan- tai ulosteen pidätyskyvyssä ja/tai tunnottomuus peräaukon ja sukuelinten ympärillä. Ne ovat merkkejä siitä, että jokin painaa selkärangan hermoja. 

2. Tulehdusoireet (infektio). Jatkuva kuumeilu, heikentynyt vastustuskyky tai esimerkiksi taipumus uusiutuviin virtsatietulehduksiin.

3. Kaatuminen tai onnettomuus. Silloin, kun selkäkipuun liittyy jokin vamma, lääkäri sulkee pois mahdollisen selän murtuman. Osteoporoosi on ikääntyneillä tavallisin selän murtuman aiheuttaja.

4. Viikkoja jatkunut selkäkipu ja aiemmin sairastettu syöpäsairaus. Kipu tuntuu usein myös levossa ja yöllä. Yllättävä laihtuminen saattaa liittyä oireisiin.

5. Kipu tuntuu öisin ja selkä on aamuisin pitkään jäykkä. Liikkuminen helpottaa kipua. Tulehdukselliseen selkäsairauteen kuten selkärankareumaan liittyvä kipu on pahin yöllä. Selkärankareuma alkaa tavallisesti nuorena, 15 - 35 ikävuoden välillä. 

Lähde: <http://selkakanava.fi/milloin-on-tarpeen-menna-laakariin>

Osteopaatin vastaanotolla

noidannuoli on yleinen hoidettava vaiva. Osteopaatin vastaanotolla tehdään aluksi tarvittavat tutkimukset, joilla pyritään selvittämään kivun syy. Usein kyseessä onkin juuri noidannuoli. Tyypillisesti epäspesifissä alaselkäkivussa selän ja lantion alueen lihakset ovat jännittyneet ja selkä on jäykkä. Tähän usein liittyy myös vatsan alueen lihasten jännityksiä ja hengityksen pinnallisuutta.

Selän ja lantion liikehoidolla pyritään lisäämään selän liikkuvuutta ja vähentämään jäykkyyttä. Lihasten käsittely niiden rentouttamiseksi on tärkeää. Hoidossa voidaan tehdä myös hengitysharjoituksia vatsan ja pallean rentouttamiseksi, jotta niiden toiminta normalisoituisi.

Hoito parantaa liikkuvuutta, rentouttaa lihaksia ja lisää verenkiertoa oirealueella. Hoidon jälkeen kipu on usein merkittävästi vähentynyt, ja palautuminen normaalitilaan on nopeampaa.

Tärkeänä osana alaselkäkivun hoidossa on myös harjoitteet ja ohjeet itsehoitoon. Erilaisilla liikkuvuus, ja voimaharjoituksilla ja lepoasennoilla voidaan hyvinkin vaikuttaa palautumisen nopeuteen.

Kipukäyttäytyminen

Kipu vaikuttaa useimmiten myös siihen miten kehoamme käytämme. Kipu lisää liikkumisen ja käyttämisen pelkoa ja vähentää luottamusta kehon kestävyyteen. Jos nämä käyttäytymismallit "jäävät päälle", ne voivat pitkittää kivusta palautumista.

Selän kivusta ja noidannuolista kärsivät pyrkivät usein pitämään selän mahdollisimman liikkumattomana ja suorana. Tämä on luonnollinen reaktio ja ainakin kivun noidannuolen alkuvaiheessa monesti tarpeellistakin. Suoja-asennosta ja selän käyttämättä jättämisestä pitäisikin oppia pikkuhiljaa (ei kuitenkaan väkisin) pois, jotta luotto selän kestävyyteen lisääntyy ja kivuliaat liikesuunnat normalisoituvat. Noidannuolesta palautuminen on tällöin nopeampaa. Usein pitkään oireettominakin olleet selkäkipuiset saattavat varoa selän normaalia käyttämistä kivun tai vaurion pelossa. Yleensä tämä varominen on kuitenkin turhaa.

Yksilöllistä kokonaisvaltaista hoitoa

Ihminen on kokonaisuus ja kokemiimme kipuihin ja jumeihin vaikuttaa monet muutkin asiat kuin vain ylirasittuneet lihakset, nivelet ja muut kudokset tai liikemallit. Hoitojaksolla pyritäänkin kartoittamaan asiakkaan elämäntilanne kokonaisuutena, jotta myös muut kuormittavat tekijät tulisi huomioiduksi. Näitä ovat esimerkiksi uni, fyysinen aktiivisuus, työuupumus ja pitkittynyt stressi. Parhaaseen lopputulokseen päästäänkin yksilöllisellä hoitosuunitelmalla, jossa ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat asiat on tarpeellisilta osin huomioitu. Annamme aina rehellisen mielipiteen parhaasta mahdollisesta hoidosta.

Selkäkipuasioissa pyrimme jo puhelimitse selvittämään oireen luonteen ja antamaan tilanteen mukaisen ohjeistuksen tarpeellisesta hoidosta. Puhelinkonsultaatiosta emme veloita mitään.

 

Selkäliiton video palleahengityksestä:

Asiakaskokemus: Akuutti keskiselän kipu ja "jumitus"

Tapauksen henkilö on työikäinen perusterve nainen, joka oli aloittanut lähiaikoina kovatehoisen urheilun. Hänellä alkoi voimakas keskiselän kipu, mikä vaikeutti jo nukkumistakin. Tilannetta arvioidessa huomattiin että rintakehässä ja keskiselässä oli voimakkaita lihasjännityksiä ja rangan sekä kylkiluiden jäykkyyksiä. Selän ja vatsan rentouttaminen oli hyvin vaikeaa. Hoito onnistui kipua provosoimatta. Lihasten käsittelyllä ja rintakehän nivelten liikehoidolla saatiin nopeasti vaikutus liikkuvuuteen ja lihasjännityksiin. Lopuksi ohjattiin kotiharjoitteeksi vatsan alueen rentoutusharjoitus hengityksen avulla.

Tässä asiakkaan kokemus hoidosta:

"En niinkään kokeneena juoksijana rasitin itseäni liikaa. Heräsin viikon ajan yöllä selkäkipuun. En saanut hengitettyä kunnolla, sattui kovasti. Ainut asento jossa pystyin edes jotenkin jatkaa unia oli joko istuma-asento tai kovalla alustalla maaten. Myös käsissä oli puutumisen tunnetta. Päivät menivät suhteellisen normaalisti.
Viikon yökipuilun jälkeen soitin Tuusulan Osteopatiaan Tonylle. Onneksi aika järjestyi nopeasti. Hän oli henkilö joka tuli ensimmäisenä mieleeni joka voisi auttaa.
Kerroin Tonylle kivuistani ja minkä epäilin sen aiheuttaneen. Hän välittömästi epäili, että pallea on rasittunut. 30 min hoidon jälkeen olo oli hyvä, ei kipua, ainoastaan pientä tuntemusta selässä ja mikä parasta olen saanut nukuttua yöt hoidon jälkeen.
Teen nyt Tonyn ohjeiden mukaan hengitysharjoituksia. Nyt kroppa alkaa pikkuhiljaa normalisoitumaan ja liikuntaakin olen voinut jo harrastaa."

Haluaisitko nukkua kuin jääkarhu?

7934079_s.jpg

 

Tällä helpolla hengitysharjoituksella lasket helposti kierroksia ja rentoutat koko kehon nukahtamista varten.

Harjoituksen nimi on 4-7-8 ja sen on kehittänyt lääkäri Andrew Weil.

Harjoite menee seuraavasti:

Pidä kieli kevyesti kitalaessa etuhampaiden takana koko hengitysharjoituksen ajan.

1. Hengitä voimakkaasti keuhkot tyhjäksi suun kautta.

2. Hengitä sisään nenän kautta laskien samalla neljään.
3. Pidätä hengitystä laskien seitsemään.
4. Hengitä ulos voimakkaasti ja äänekkäästi suun kautta. Laske samalla kahdeksaan

5. Siirrry kohtaan 2 ja aloita sykli alusta kunnes olet tehnyt tämän neljästi.

Nopeudella ei ole väliä. Tärkeään on pitää uloshengitys kaksi kertaa pidempänä kuin sisäänhengitys.

Tämä on hyvä työkalu nukahtamiseen tai muuten vaan poistaa pääsumua kiireen keskellä.

Lisätietoja ja esimerkkivideo harjoitteesta Adrew Weilin sivuilta: http://www.drweil.com/drw/u/VDR00160/Dr-Weils-Breathing-Exercises-4-7-8-Breath.html

 

Osteopaatin vinkit sähköpöydän käyttöön

162ca79a-50f5-4f5a-868e-5ab90ede2833.jpg

Sähköisesti säädettävät työpöydät ovat yleistyneet urakalla ja se on hieno muutos hyvinvoinnin lisäämiseksi. Aihe on ollut viime aikoina tapetilla myös meillä osteopaatin vastaanotolla.

Koska myös sähköpöydän käytössä voi tehdä hölmöjä asioita, on tarpeen käydä muutama asia läpi, jotta tästä toimistotyön peruskivestä saadaan kaikki terveyshyödyt irti.

Jotkut ovat radikaalisti ajatelleet vaihtavansa istumatyön kertaheitolla seisomatyöksi, mistä onkin sitten saanut tulokseksi jalkojen pakotusta ja turvotusta.

Tässä vinkit yleisimpien virheiden välttämiseksi säädettävällä työpisteellä:

  1. Aloita vähitellen. Monesti sähköpöydän saanut toimistotyöntekijä kertoo seisovansa suurimman osan päivästä uudella työpisteellään. Tästä on usein seurauksena jalkojen väsyminen, kivut, jomotukset ja turvotus. Kokeile seuraavaa: Käytä työpistettä seisoma-asennossa aluksi n. kaksi tuntia päivässä. Tämä on hyvä tehdä lyhyissä esim. 15-30 minuutin jaksoissa. Kuuntele kehoasi. Jos seisominen tuntuu 10 minuutin jälkeen epämiellyttävältä, siirry istumaan. Ylirasittuminen seisten ei ole tarkoitus. Tavoitteena voi tulevaisuudessa olla esim. neljä tuntia seisten, mikä on noin puolet työajasta.
  2. Seiso ryhdikkäästi mutta rennosti. Älä nojaa kyynärpäiden varassa pöytään. Vältä retkottamista toisen lonkan varassa. Tärkeää on säätää työpöytä oikealle korkeudelle. Oikeassa asennossa kyynärvarsi on n. 90 asteen kulmassa pöytään nähden. Käsien on syytä olla tuettuna. Tarkastele hartiaseudun lihaksiasi. Jos joudut jännittämään niitä, kokeile laskea tai nostaa pöytää hieman, että saat hartiat rennoksi. Hartioiden liiallinen jännitys huonossa työasennossa on usein alku niska- ja hartiakivuille. Näyttö on hyvällä etäisyydellä silloin kun se on suunnilleen käsivarren mitan päässä silmistä. Näytön yläreunan on hyvä olla hieman silmien tasoa alempana. Näin silmät ovat hyvässä asennossa, eivätkä ne kuivu niin helposti. Lisävinkki: Katso välillä kauas esimerkiksi ikkunasta horisonttiin. Näin silmät saavat hetken rentoutua.
  3. Älä jämähdä täysin paikalleen edes seisten. Tee usein pieniä muutoksia asentoon, pyristele. Keho tekee pieniä hienovaraisia liikkeitä kokoajan, jos siihen on mahdollisuus. Seisten voit välillä siirtää jalat eri etäisyydelle eteen ja taaksepäin ja vaihdella hieman painopistettä. Nouse myös välillä päkiöille muutaman kerran. Näin pidät verenkierron vilkkaampana, mikä vähentää turvotusta ja edistät lihasten hapensaantia.
  4. Betonilattia ja seisominen on huono yhdistelmä. Kovalla tasaisella alustalla seisominen ei salli helposti pieniä luonnollisia asennonvaihdoksia, jotka on lihasten jaksamisen ja nestekierron kannalta olennaisia. Seisomatyöhön on erittäin suositeltavaa hankkia laadukas seisomatyö- tai aktiivimatto tai siihen tarkoitettu tasapainolauta, jotka automaattisesti pakottavat pieniin asennonvaihdoksiin.

Kaiken työn ohessa työasentoja ei tietenkään aina muista vaihtaa. Yksi ratkaisu on ilmainen Stand Up! -aplikaatio on helppokäyttöinen ja säädettävä työkalu älypuhelimelle, joka muistuttaa asennonvaihdoksista säännöllisesti. Tutustumisen arvoinen! http://www.raisedsquare.com/standup/

Toimistotyöntekijän selkäkivuista

50498685_s.jpg

Tehtaista toimistoihin

Selkäperäiset kivut lisääntyivät länsimaissa, kun siirryimme tehtaista toimistoihin. N. 80 prosenttia länsimaalaisista kärsii jossain vaiheessa selkäkivuista, kuten hermopinteestä, noidannuolesta tai iskiasvaivasta. Kehitysmaissa selkäkipuja raportoidaan vain harvakseltaan.

Lisääntyneiden selkäkipujen kanssa samassa tahdissa on lisääntynyt myös toimistotyö. 1930-luvulta lähtien alkanut vaellus tehtaasta toimistoon tarkoitti käytännössä fyysisesti aktiivisen työn huomattavaa vähenemistä ja inaktiivisen työn lisääntymistä. Nykymuotoiselle työlle on tyypillistä pitkät ajat staattista istumista työpisteellä.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu: Istu vähemmän – voi paremmin, Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi vuodelta 2015 pureutuu istumisen vähentämiseen eri ikärymissä.

Liikunnan on tiedetty auttavan kipuihin, joita passiivinen työ saa aikaan. Näyttää kuitenkin siltä että urheilijat kokevat selkäkipuja samalla lailla kun muutkin.

Mikä tässä sitten mättää?

Selkäranka on luonnostaan joustava ja taipuisa. Selkärangan kaaret toimivat iskunvaimentimina. Liikutamme selkäämme aikaisempaa keskimäärin vähemmän ja yksipuolisemmin, mikä johtaa selän jäykkyyteen ja epätasaiseen rasittumiseen. Välilevyille kasaantuva paine on helposti suuremman osan ajasta toiselle reunalle, mikä aiheuttaa epätasaisen paineenjakautumisen välilevyssä.

Henkilöillä, jotka kärsivät selkäkivuista, näyttäisi olevan enemmän kertynyttä rasvaa tietyissä selän lihaksissa kun heitä verrattiin kivuttomiin henkilöihin. Muun muassa rasva-aineenvaihdunta staattisessa asennossa on minimaalista, kun taas pienikin liike (fidgeting) lisää muun muassa rasvaa pilkkovan hormonin tuotantoa ja lisää energiankulutusta

Dynaaminen ergonomia

Selkäoireiden nujertamiseksi voidaan onneksi tehdä paljon kaikissa toimistoissa. Suuren suosion saavuttaneet sähkösäädettävät pöydät, jotka mahdollistavat asennon vaihtamisen helposti työpäivän aikana, on eriomainen esimerkki ergonomia-ratkaisuista työhyvinvoinnin parantamiseksi. Säädettävien pöytien ongelmaksi voi muodostua sen vääränlainen käyttö.

Monelle varmaan on tuttua mittanauhalla ja kulmamittarilla säädetty ”optimaalinen työasento”. Tässä yhden hyvän asennon ajattelumallissa ei huomioitu yhtä olennaista asiaa. Liikettä. Tänään ajattelumalli on päinvastainen. Tiedetään että liike ja asentojen vaihtelu on tärkein tekijä toimistotyöntekijän tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin kannalta. Tästä esimerkkinä taukojumpat ja hissittömät päivät porraskävelyineen.

Toimistoergonomiaan liittyvät ratkaisut kuten jalkojen väsymistä vähentävät aktiivimatot ja -laudat, säädettävät satula- ja aktiivituolit ovat myös esimerkkinä siitä miten ergonomia-ajattelu on mennyt eteenpäin kohti aktiivista toimistoa. Innokkaimmilla on jopa kävelymatto integroituna työtasoon. Näitä ratkaisuja kuvaa hyvin termi dynaaminen ergonomia.

Tärkeimmät kiteytykset. Miksi työntekijällä pitää olla ergonomisesti suunniteltu työpiste.

  1. Työteho nousee. Joissakin tutkimuksissa seisomatyöpisteellä työskentelevät tekivät 45% parempaa tulosta kuin pelkästään istuvat!
  2. Hyvinvointi lisääntyy merkittävästi. Normaalisti työntekijä viettää taukojumpasta huolimatta työpisteellään tunteja päivässä. Mitä jos sekin aika olisi aktiivista ja liikettä ylläpitävää aktiivista työskentelyä?