Toimistotyöntekijän selkäkivuista

50498685_s.jpg

Tehtaista toimistoihin

Selkäperäiset kivut lisääntyivät länsimaissa, kun siirryimme tehtaista toimistoihin. N. 80 prosenttia länsimaalaisista kärsii jossain vaiheessa selkäkivuista, kuten hermopinteestä, noidannuolesta tai iskiasvaivasta. Kehitysmaissa selkäkipuja raportoidaan vain harvakseltaan.

Lisääntyneiden selkäkipujen kanssa samassa tahdissa on lisääntynyt myös toimistotyö. 1930-luvulta lähtien alkanut vaellus tehtaasta toimistoon tarkoitti käytännössä fyysisesti aktiivisen työn huomattavaa vähenemistä ja inaktiivisen työn lisääntymistä. Nykymuotoiselle työlle on tyypillistä pitkät ajat staattista istumista työpisteellä.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu: Istu vähemmän – voi paremmin, Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi vuodelta 2015 pureutuu istumisen vähentämiseen eri ikärymissä.

Liikunnan on tiedetty auttavan kipuihin, joita passiivinen työ saa aikaan. Näyttää kuitenkin siltä että urheilijat kokevat selkäkipuja samalla lailla kun muutkin.

Mikä tässä sitten mättää?

Selkäranka on luonnostaan joustava ja taipuisa. Selkärangan kaaret toimivat iskunvaimentimina. Liikutamme selkäämme aikaisempaa keskimäärin vähemmän ja yksipuolisemmin, mikä johtaa selän jäykkyyteen ja epätasaiseen rasittumiseen. Välilevyille kasaantuva paine on helposti suuremman osan ajasta toiselle reunalle, mikä aiheuttaa epätasaisen paineenjakautumisen välilevyssä.

Henkilöillä, jotka kärsivät selkäkivuista, näyttäisi olevan enemmän kertynyttä rasvaa tietyissä selän lihaksissa kun heitä verrattiin kivuttomiin henkilöihin. Muun muassa rasva-aineenvaihdunta staattisessa asennossa on minimaalista, kun taas pienikin liike (fidgeting) lisää muun muassa rasvaa pilkkovan hormonin tuotantoa ja lisää energiankulutusta

Dynaaminen ergonomia

Selkäoireiden nujertamiseksi voidaan onneksi tehdä paljon kaikissa toimistoissa. Suuren suosion saavuttaneet sähkösäädettävät pöydät, jotka mahdollistavat asennon vaihtamisen helposti työpäivän aikana, on eriomainen esimerkki ergonomia-ratkaisuista työhyvinvoinnin parantamiseksi. Säädettävien pöytien ongelmaksi voi muodostua sen vääränlainen käyttö.

Monelle varmaan on tuttua mittanauhalla ja kulmamittarilla säädetty ”optimaalinen työasento”. Tässä yhden hyvän asennon ajattelumallissa ei huomioitu yhtä olennaista asiaa. Liikettä. Tänään ajattelumalli on päinvastainen. Tiedetään että liike ja asentojen vaihtelu on tärkein tekijä toimistotyöntekijän tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin kannalta. Tästä esimerkkinä taukojumpat ja hissittömät päivät porraskävelyineen.

Toimistoergonomiaan liittyvät ratkaisut kuten jalkojen väsymistä vähentävät aktiivimatot ja -laudat, säädettävät satula- ja aktiivituolit ovat myös esimerkkinä siitä miten ergonomia-ajattelu on mennyt eteenpäin kohti aktiivista toimistoa. Innokkaimmilla on jopa kävelymatto integroituna työtasoon. Näitä ratkaisuja kuvaa hyvin termi dynaaminen ergonomia.

Tärkeimmät kiteytykset. Miksi työntekijällä pitää olla ergonomisesti suunniteltu työpiste.

  1. Työteho nousee. Joissakin tutkimuksissa seisomatyöpisteellä työskentelevät tekivät 45% parempaa tulosta kuin pelkästään istuvat!
  2. Hyvinvointi lisääntyy merkittävästi. Normaalisti työntekijä viettää taukojumpasta huolimatta työpisteellään tunteja päivässä. Mitä jos sekin aika olisi aktiivista ja liikettä ylläpitävää aktiivista työskentelyä?